Sosaalisen median kanavissa on mistä valita ja moni on jo vuosia käyttänyt useampaa kuin yhtä kanavaa. Suurimmat käyttäjämäärät ovat tällä hetkellä YouTube, Facebook, Instagram, LinkedIn, ja Twitter kanavilla. Joskus syntyy uusia kanavia, mutta harva lyö itsensä läpi jätiksi.

Sosiaalisen median käyttöä vähennetään kanavallisesti. Osa meistä on käyttänyt somea 10 vuotta, toiset vuoden. Osalla ei ole työaikana mahdollisuutta somettaa, osalla on, ja osaa ei edes kiinnosta somettelu. Tämä on tullut esille parin vuoden aikana käymieni keskustelujen kautta asiakkaiden kanssa, ystävien kanssa, ja myös kansainvälisten bloggaajien tai tutkimustulosten kautta.

Osa on saanut tarpeekseen Twitteristä, joka vielä 5 vuotta sitten oli oiva kanava keskustelulle. Nyt kanavaan on, muun muassa Suomessa, liittynyt liikaa “huutelen vain omiani”, “hyökkään kimppuusi tavalla tai toisella”,  “hei, kiinnostaisiko alastonkuvani tai treffit”, “valitan mistä vain ja… paljon!”, “mollaan hallitusta, jos tekevät yhdenkin päätöksen, josta en pidä” henkilöluonteita.

Twitter ei tule kasvamaan jätiksi negaviisten ihmisten vuoksi, mutta se voi pysyä elossa negatiivisten ihmisten huutelukanavana, jossa toki on myös ihmisiä, jotka puhuvat ihan järkeviä, ja hauskojakin asioita, mutta miettivät yhä enemmän miten välttää riskitekijöitä. Osa ystävistäni ja asiakkaistani ovat sanoneet tutustuttuaan Twitteriin parin vuoden ajan, etteivät saa siitä irti sitä mitä hakevat, joten viettävät siellä hyvin vähän aikaa.

LinkedIn on monille  työajan somekanava, ja hyvin paljonhan sinne tarkoitetusta sisällöstä liittyy työhön. On rekrytointia, vaikuttajaviestintää, sosiaalista markkinointia ja myyntiä, brändäystä, uutisten jakamista, keskustelua, verkoston yhteisideointia, tapahtumamarkkinointia ja työkokemuksien sekä onnistumisien jakamista. LinkedIn on asiallisin kanava, olematta mitenkään tylsä. Sisältöhän on joka kanavassa juuri sitä, minkälaiseksi luot sen, valitsemalla tarpeeksi tarkkaan ketä kannattaa seurata (mitä postauksia henkilö tuottaa).

Instagram, YouTube ja Facebook ovat käytössä vuorokauden ympäri, vaikka jotkut bloggaajat Suomessa kirjoittavat toisin. Instagramiin postataan usein ja seurattavien sisältöä skrollataan ja katsotaan päivän mittaan pieninä palasina. Sama on FB:n käytön kanssa. Jos verkostossasi on edes muutama kansainvälinen kontakti, mikä on hyvin tavallista tässä globaalissa aikakaudessa, postauksia tulee ja luetaan mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Melkein kaikissa kanavissa voi lähettää yksityisviestejä, ja LI:ssä & FB:ssa, voit luoda ryhmiä (suljettuja, joihin päätät itse ketä valitset). Näitä käytetään yhä enemmän. Suuren “haloo kaikille, minä olen täällä” buumin jälkeen, osa ihmisistä vetäytyvät takaisin pienen piirin ryhmiin, jossa avaudutaan vain, jos ryhmän jäsenet tuntevat toisensa. Ja yksityisiviestejä käyteään tiuhaan.

Siksi myös WhatsApp on suosittu, koska se on hauskasti somen ja privaviestien baby. Voit käyttää sitä henkilökohtaisiin viestittelyyn yhden ihmisen kanssa, nk esim sms oli ennen, tai luoda ryhmän, jossa on vain 10 ihmistä, tai ryhmän jossa on 1000 ihmistä. Mitä enemmän ihmisiä, sen somemaisempi kanavan käyttö on. Kaikki näkevät toisten viestit ja kuvat, ja videoita voi lähettää ja mitä vain voi kommentoida. Tähän menessä WA-käyttö lienee enemmänkin pienille ryhmille ja privakäyttöön.

Organisaatioiden markkinointi- ja viestintäväen kannattaa analysoida missä kanavissa tavoitellaan mitäkin kohderyhmää. Tämä vuosia vanha markkinointiväelle tuttu peruskauratyö on uutta heille, jotka vasta somen tulon kautta ovat saaneet tehtävälistalleen ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja kanavavalintaa myös myynnissä, rekrytoinnissa ja mikrovaikuttajien hyödyntämisessä.

Social selling on monen huulilla, ainakin LinkedInissä. Ja se on hyvä. Kirjoitin tästä bloggauksia ja kirjassanikin jo vuosia sitten. Viime vuonna huomasin, että SS ryhtyy lyömään läpi suomalaisten myyjien ja johtajien ajatusmaailmassa. Toki juuri moni myyjä joutuu oppimaan paljon uutta: mitä on kanavakohtainen ajattelu, miten teen sosiaalista myyntiä enkä tuputa tai tee kylmiä soittoja, nk olen tottunut ennen tekemään. Miten brändään itseni somessa ja mitä kaikkea tämä projekti vaatii.

Ihmiset ovat olleet ja ovat edelleen kriittisiä omasta ajastaan, myös ”someajastaan”.
Sisältömarkkinoijalle tuttua, mutta monille muille uutta on se, että on hyvä miettä millä sisällöllä voidaan palvella potentiaalisia ja olemassa olevia asiakkaita?
Tehtävä ei ole helppo ja 100%:sta vastausta ei tule koskaan syntymään. Miksi? Koska me ihmiset emme ole kopioita toisistamme.

Muista, sinun ei tarvitse miellyttää kaikkia. Miksi pitäisi?

Toinen tykkää tuotemainonnasta, toinen ei. Toinen haluaa videoita, toinen ei. Toiselle käy postaukset 10 kertaa päivää, koska kuvat ovat niin inspiroivia tai tarinat hauskoja, kun taas toiset ärsyyntyvät yhdestäkin postauksesta (ainahan ei voi olla hyvä päivä…)

On täysin OK, että osa skrollaa välillä sisältösi ohi. Älä pelästy, vaan pidä linjasi: seuraa vuosistrategiaa ja -suunnitelmaa. Mittaa tuloksia ja tutustu somepalautteeseen. Tee korjausliike, kun on tarvetta, mutta älä käännä paattia ympäri yhden aallon, puhurin, häirikön tai sadekuuron vuoksi. Seuraa sisältöstrategiaa: mitä, missä ja milloin -> tarjoa uniikkia ja strategian mukaista sisältöä, jotta olet avuksi tai inspiraatioksi, ja ostohalukkuuden positiivinen nostaja.

Onko teillä jo mietitty teemat ja tavoitteet vuoden 2019 strategialle?

Kun pohdit näitä asioita, muista, että some on “vain” yksi viestintä- ja vaikuttajakanava, ja fokus kannattaa pitää myös muissa kanavissa, missä markkinointi, viestintä, myynti ja rekrytointi voivat tavoittaa ihmisiä ja vahvistaa organisaation tunnettuutta, vaikuttajuutta ja ihmisten ostohalukkuutta: omat tapahtumat, yleistapahtumat, sidosryhmäkokoukset, asiakastapaamiset, mediat, blogi jne.