Viestintätaitojen tärkeys

Tiina Airaksinen on suomen kielen ja viestinnän opettaja, joka on toiminut ammattikorkeakoulussa yli 20 vuotta sekä Aalto-yliopistossa kirjoitusviestinnän opettajana 2010 alkaen. Hän on myös yrittäjä. Pääpaino on tekstitaitojen koulutuksessa, valmennuksessa ja ohjauksessa.

Olen verkostoitunut Tiinan kanssaan Twitterissä ja LinkedInissä. Tiina on aktiivinen ja sosiaalinen twiittaaja. Koska viestintä koskettaa monia, kenties meitä kaikkia, halusin haastatella Tiinaa ja udella veistintäopettajan ja yrittäjän työstä.

JH: Olet suomen kielen ja viestinnän asiantuntija. Mistä kaikki alkoi, mikä sait sinut innostumaan juuri viestintään liittyvästä työstä?


TA: Kieli yhteydenpidon välineenä ja kielenkäyttäjät merkitysten luojina ovat aina kiehtoneet minua. Kirjallinen viestintä on ollut läheistä siitä asti, kun opin 4-vuotiaana lukemaan. Lukioaikana alkoi kirkastua ajatus ammatista, joka liittyisi tavalla tai toisella tekstityöhön.

Äidinkieli on henkinen kotimaani. Se on ihoni. Se on iloni ja usein myös vastukseni.

Opiskelin pääaineena suomen kieltä mutta en halunnut opettajaksi. Haaveilin toimittajan tai kustannustoimittajan työstä. Pääsin opiskeluaikana kouluttajaksi kollegani Marja Paavolaisen perustamaan Suomen kielen konsulttitoimistoon. Siellä sain kosketuksen organisaatioiden viestintään. Ymmärsin, että viestinnällä tehdään tulosta ja johdetaan.

90-luvun lamavuosina opetin viestintää työvoimapoliittisilla kursseilla. Olin myös äidinkielen opettajan sijaisena kauppaopistossa. Opetustyö ja aikuiskasvatus alkoivat yllätyksekseni kiinnostaa ja pätevöidyin opettajaksi. Siitä alkoi ura viestinnän opettajana ammattikorkeakoulussa, myöhemmin myös Aalto-yliopistossa. Työni painottuu kirjoitusviestinnän opetukseen.

Riihimäen kaupungin viestintäpäällikköä Anna Availaa lainatakseni: ”Viestintä on kaikki.” Anna on arvostamani rautainen viestinnän osaaja, viestinnän opettajanakin toiminut kollega.

JH: Mikä sinun mielestä on tärkeintä kirjoitusviestinnän opettajan työssä?


TA: Tärkeintä on auttaa oivaltamaan, että kirjoitus- ja verkkoviestintä ovat vuorovaikutusta, toimintaa ja lukijan palvelemista. Teksteillä rakennetaan yritys- ja yhteisökuvaa. Teksteillä tehdään tulosta. Asenne ratkaisee: kirjoitustyöhön kuuluu aina vastuu ja halu palvella lukijaa.

Tähdennän digiaikana välttämättömiä monilukutaitoa ja laajaa kirjoitustaitoa, jotka ovat ammatista riippumatta tärkeitä jokaiselle.

Kirjoittaminen on taitolaji, johon harjaantuu tekemällä ja jossa voi aina oppia paremmaksi. Toivon, että opiskelijat oppivat mielekkään työtavan eli prosessikirjoittamisen, tottuvat antamaan ja ottamaan tekstipalautetta sekä työstämään tekstejään yhdessä. Tilannetajun merkitystä viestinnän onnistumiselle ei voi liikaa korostaa.

Pidän tärkeänä myös sitä, että opitaan asiantuntijan työelämässä tarvitsemia tekstilajeja kuten raportti, tiedote ja artikkeli. Verkko- ja sometekstejä pitää oppia lukemaan ja laatimaan.

JH: Minkälaista on opettajan ja yrittäjän työn yhteiselo ja vaikutus toisiinsa?


TA: Yhteiselo on hedelmällistä ja haastavaa. Yrityksen toimeksiannoista saa valtavasti ideoita ja virikkeitä opetustyöhön: voi soveltaa tuoretta tietoa ja aineksia oikeista organisaatioviestinnän tilanteista. Teoria ja käytäntö kohtaavat. Yritysten luottamuksellisia aineistoja en käytä opetuksessa, se on ilman muuta selvää.

Opetustyö taas antaa yrittäjän työhön pedagogisia eväitä ja menetelmiä. Tiedän kokemuksesta, miten rakennan ja rytmitän vaikkapa koulutuspäivän. Osaan valita kohderyhmälle sopivat sisällöt ja sovittaa harjoitteet sekä esimerkit toimiviksi.

Haasteita tulee joskus aikataulujen sovittelussa.  Nykyisin toimin sivutoimisena opettajana, jolloin on vapaampaa sommitella yritystoimintaa opetuksen rinnalle. Haastetta on siinäkin, ettei yrittäjänä toimi liian opettajamaisesti vaan kouluttajana, ohjaajana ja valmentajana.

En ole muuten koskaan ymmärtänyt sitä, että viestintää on pidetty kouluissa ”yleisaineena”. Minusta se läpäisee kaiken. Viestinnän opintojen vaikuttavuus on parhaimmillaan, kun se integroidaan kaikkeen opittavaan.

JH: Miksi viestintätaitoja kannattaa kehittää jatkuvasti?


TA: Viestintätaidot ovat olennainen osa ammattitaitoja ja asiantuntijuutta. Oikeastaan voi puhua viestintäosaamisesta ja sen perustana olevasta asenteesta. Pääsetkö vai joudutko viestimään? Miten kehität viestintätaitojasi?

Osa viestintätaidoista on yleisiä kuten laaja luku- ja kirjoitustaito sekä taito puhua, esiintyä ja neuvotella vakuuttavasti. Niihin kuuluvat myös digi- ja someviestinnän taidot. Osa taas liittyy työssä ja ammatissa tarvittavaan osaamiseen kuten esimerkiksi myyntineuvottelu- ja markkinointiviestinnän taidot markkinointitradenomin työssä.

Moni raportoi työssään selvitysten ja tutkimusten antia, joten myös tutkimusviestinnän perusteet on hyvä osata.

Viestintäosaaminen sisältää monipuoliset viestintätaidot, viestintävälineiden laajan kirjon hallinnan ja kyvyn kehittää taitojaan. Valveutuneella viestijällä on oma viestintästrategiansa, etenkin jos viestintä on vahvasti läsnä hänen työssään.

Johanna, oli ilo olla haastateltavanasi. Kiitos, että kutsuit minut blogihaastattelujen sarjaasi.