Mainitsin #H2H-blogikirjoituksen lopussa, että sosiaalinen media on tuonut mukanaan digitaalisen alustan nimettömyyden pimeälle puolelle. Jokainen meistä on kokenut tai lukenut, miten anonymiteetin mahdollisuus nostaa joissakin ihmisissä (luonteissa) esille pimeän, ajattelemattoman ja ilkeän puolen. Lisäksi on niitä, jotka omalla nimellään käyttäytyvät ikävästi ja ilkeästi sosiaalisen median kanavissa.

Hyvät käytöstavat ja toisten kunnioitus ovat kaiken a ja o, oli sitten kyse leikkikentästä, koulusta, työpaikasta tai sosiaalisen median kanavista.

Käyttäydytään kunnioittavasti toisiamme kohtaan, kaikkialla, ja lopetetaan myös nettikiusaaminen, joka on nyt levinnyt Twitteriin. Olen nähnyt ällistyttäviä kommentteja, hyökkäyksiä, vaanimista ja tökkimistä tänä vuonna – Suomen Twitterissä.

Seuraa Twitter-profiileja, joista olet kiinnostunut. Kommentoi näiden henkilöiden tai organisaatioiden twiittejä ja linkkejä – fiksusti. Voit toki kommentoida olevasi eri mieltä jostain, mutta tee se asiallisesti. Ole positiivisesti interaktiivinen seuraajiesi kanssa.

Läheisten kaverien kanssa voi totta kai twiittailla juuri niin kuin molemmille sopii. Yleisessä twiittivirrassa saa jokainen kukka kukkia haluamallaan tavalla. Kyse on siitä, ettei häiriköi ja aiheuta ikäviä tunteita toisille.

Jos et pidä jonkun henkilön tai organisaation twiiteistä, valitse “älä seuraa”

Painat siis sinistä “seurataan” nappia, profiilin oikeassa laidassa, kuvan alla.

Painamalla nappia, muuttuu väri punaiseksi ja tekstissä lukee “älä seuraa”.

Helppoa, eikö vain?

Valitettavasti maailma ei ole täydellinen. Ei myöskään nettimaailma. Netissä on pimeän puolen edustajia, jotka käyttäytyvät enemmän tai vähemmän ikävästi, eli tuottavat muille harmia. He ovat Twitterissä (tai Facebookissa) herättääkseen närää, surua, kiukkua, loukkausta, huono fiilistä. He voivat itse huonosti ja haluavat siksi toisten voivan huonosti. Tällaisilla henkilöillä ei ole kaikki inkkarit kanootissa.

Mitä et sanoisi parhaalle kaverillesi, puolisollesi tai vaikka yöllä snagarijonossa sinua isommalle köriläälle, älä sano sitä toiselle visertäjälle.

Näitä inkkarinsa kadottaneita on kahdenlaisia. Toiset twiittaavat omalla nimellään, toiset anonyymisti. Jos et kehtaa edes kertoa omaa nimeäsi, älä oleta, että kanssasi keskustellaan. Näin muun muassa nämä hyvät reaktiot (twiitit) anonyymien viserryksiin ja hyökkäyksiin:

EHDOTUS: Ei anneta puskasta huutajien vallata Twitteriä. Itse en keskustele nimimerkkien kanssa, älä sinäkään. RT jos samaa mieltä.

Nimimerkeille riittää muita areenoita – ja sen kyllä näkee niiden tasosta. Ei anneta Twitterin mennä mölinäksi.

Sinä valitset kenen kanssa olet tekemisissä – niin oikeassa elämässä kuin netissä. Jos jollekin ei riitä, ettet seuraa häntä, vaan hän jatkaa sinun härnäämistä, tökkimistä, haukkumista, vaanimista tms kiusaamista, blokkaa hänet.

Jos joku tulee kotiisi, kutsumatta, ja rupeaa öykkäröimään, heität hänet ulos, eikö vain? Jos joku hyökkää kimppuusi ruokakaupan kassajonossa, työnnät hänet pois, eikö vain? Jos vieras ihminen istahtaa pyytämättä sinun ja ystäviesi pöytään ravintolassa, ja ryhtyy sylkemään päin naamaa, heitätte hänet kauemmas, eikö vain?

Mikä sitten on huonoa (netti)käyttäytymistä?

Älä hauku, älä töki, älä vaani, älä hyökkää, älä ilkeile. Pari esimerkkiä:

#Sarasvuo rypee itsesäälissä, on katkera ja ylimielinen. Tiedämme että hän on laskelmoiva. Mitä mieltä Jari on itse?

Onko fiksua sanoa “tiedämme, että hän on laskelmoiva”? Voiko joku päättää mitä me kaikki tiedämme ja ajattelemme? Tuossa esimerkissä tuetaan pelkurimaisesti “me” muotoon, ei uskalleta olla yksin väitteen takana. Yksi inkkari kadoksissa.

Päivän paras uutinen: ylimielinen @SarasvuoJari jättää julkisuuden.

Vaikka on kyse julkisuuden henkilöstä, tarvitseeko twiitata vahingonilosta? Twiitti kertoo enemmän twiittaajasta itsestään, kuin Sarasvuosta.

Sitten on tapaus Olli.

Koin itse monenkymmenen twiitin spämmäyksen Ollilta, joka osaa heittäytyä asiasta aivan toiseen, syyttää asioista mitä ei ole tapahtunut jne. Esimerkki yllä on osa pitkää ketjua, josta logiikka ja intiaanit puuttuivat. Olli päätti kommentoida toiseen kohdistuvaa kehutwiittiä, joka selvästi närästi häntä.

Olli siirtyi alkuperäisestä asiasta (kehuin Finnairia) toiseen, heitti väitteitä, syyttelyä ja valheita (että Finnair poistaa FB-kommentteja), ei itse vastannut kysymyksiin, ei käynyt keskustelua positiivisessa hengessä ja päätyi lopuksi huutelemaan matkalaukkujen katoamisesta ja kv-sopimuksista…. Kyse ei selvästikään ollut muusta, kuin oman pahan olon purkamisesta toisiin. Seuraavaksi Olli hyökkäsi kaupungin pyöräilyteiden puhtaanapitolaitoksen kimppuun…

Älä tue kiusaajaa, öykkäriä, haukkujaa, negatiivista käytöstä ja ajattelua.  Juuri sinä voit tehdä muutoksen – lisätä positiivisuutta ja hyvää mieltä maailmaan – myös nettimaailmaan.

Kun “älä seuraa” valinta tai muu neutraali teko ei auta, blokkaa, eli valitse “estä“. Kuvasta näet missä kohtaa tämä toiminto on. Getklutch on vain kuvaesimerkki – se ei ole blokattu tili.

Spämmääjätilit, robotit, seksitilit, rahankerjääjät, vaanijat jne. menevät suurimmalla osalla suoraan blokkaukseen. Näin kannattaa tehdä myös huonosti käyttäytyvien henkilöiden suhteen, jotka ottavat sinut jonkun tason kiusaamisensa kohteeksi. Olen itse blokannut muun muassa robotteja, spämmääjiä, seksintarjoajia, rahankerjääjiä, tökkijöitä sekä vain negatiivisten kommenttien heittäjiä.

Yksi amerikkalainen twiittasi blokkauksesta näin:

Linkkivinkki: YlePuhe Nettikiusaaminen ja positiivinen nettikäyttö http://areena.yle.fi/radio/2217857 Kannattaa kuunnella.

TWITTER kirjoitti  blokkaus toiminnasta joulukuussa 2013:

We have made a change to the way the “block” function of Twitter works. We have decided to revert the change after receiving feedback from many users – we never want to introduce features at the cost of users feeling less safe.

In reverting this change to the block function, users will once again be able to tell that they’ve been blocked. We believe this is not ideal, largely due to the retaliation against blocking users by blocked users that often occurs. Some users worry just as much about post-blocking retaliation as they do about pre-blocking abuse. Moving forward, we will continue to explore features designed to protect users from abuse and prevent retaliation.

FORBES kiteytti hyvin:

Blocking someone on Twitter now actually means you’re just muting them. It’s the digital equivalent of plugging your ears; they can shout but you won’t hear them. It’s the “what you don’t know won’t hurt you” approach to combating harassment.

Juttelin amerikkalaisten visertäjien kanssa blokkauskäytännöstä valtameren toisella puolella.
Tässä muutama kommentti:

“Do you find yourself spending too much time listen ing to unwanted noise – just block.”

“Of course I block. I decide what I want to see and experience on Twitter.”

“I can only speak for me. I block about 10-20 accounts per day.”

Positiivisuus nousuun – kaikkialla!